Tehtävät

Kuinka eri tavoin toimimalla voisit kerätä tietoa lapsista päiväkodissa?

Lapsista voi kerätä tietoa esimerkiksi: kysymällä(lapselta, lapsen vanhemmalta, tai tarhan tädeiltä), seuraamalla lasten tekemistä, havainnoimalla lasta ja katselemalla lasten tuotoksia esimerkiksi piirroksia tai käsitöitä

Kerro myös millaista tietoa voisit näiden avulla lapsesta löytää?

Voit saada tietoa esimerkiksi lapsen mielenkiinnon kohteista, lapsen kehityksestä, lapsen hyvinvoinnista, lapsen kotioloista ja muista tärkeistä lapsen asioista.

Pohdi myös miksi on tärkeää kerätä eritavoin tai eri tietolähteitä käyttäen tietoa (=perusteleminen)?

Se on tärkeää, koska eritavoin ja eri tietolähteitä käyttäen saa monipuolisesti tietoa lapsesta ja jos pelkästään kysyy lapselta asioita saattaa lapsi kyllästyä kyselyyn ja ruveta pelleilemään.

Kuvaile työprosessin neljä vaihetta?

1.     Havainnointi

Havainnoinnin avulla saadaan tietoa muun muassa asiakkaan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta kehityksestä, kiinnostuksen kohteista ja tarpeista. Se auttaa ymmärtämään asiakkaan näkökulman, jolloin on helpompi tukea asiakasta yksilöllisesti, laatia kirjalinen suunnitelma ja välittää tietoa huoltajille tai omaisille ja muille yhteistyökumppaneille

2.     Tavoitteiden asettaminen

Asetetaan tavoitteet tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä

3.     Tavoitteellinen toiminta

Toimitaan tavoitteiden mukaisesti

4.     Arviointi

Arvioidaan onko toiminta auttanut lasta ja onko lapsi kehittynyt siinä asiassa jossa lapsella on ollut ongelmia.

kerro miksi hoito-ja kasvatustyönprosessia on tärkeä noudattaa kasvatustyössä (=perusteleminen)?

Prosessi on tärkeä, koska sen avulla selvitetään asiakkaan(lapsen) tarpeet ja niihin pystytään vaikuttamaan positiivisesti. Jos ei prosessia noudattaisi, saattaisi jonkun lapsen tarpeet jäädä huomioimatta.

Kuvaile sitten esimerkin kautta kuinka toteutat työprosessia:

1.     leikkitilanteessa

Mikko 4.v Innostuu ulkona pallopeleissä liikaa ja rupeaa rikkomaan sääntöjä ja satuttamaan sitä kautta muita lapsia.                                                                                                                                                                                                                                                    Tavoitellaan sitä, että Mikko ei rikkoisi sääntöjä tai satuttaisi muita lapsia, jotta lapsilla olisi mukava pelata pallopelejä yhdessä.                                                                                                                                                                                Toimitaan sillä tavoin, että otetaan Mikko sivuun rauhoittumaan hetkeksi jos hän innostuu liikaa. Mikko otetaan kuitenkin takaisin peliin mukaan heti kun hän on rauhoittunut, että Mikolle ei suutu ja rupea sen takia vahingoittamaan muita lapsia. Myös kerrataan Mikolle pelien säännöt

                                                                                                                                                                              Mikko on hyvin oppinut pelien säännöt ja innostuneena hän ei enää vahingoita toisia. Välillä Mikko kuitenkin yli innostuu ja rikkoo hieman sääntöjä, mutta näin ei käy usein. Mikko oppii vielä säännöt ja ei riko niitä.

2.     päivittäistilanteessa

Milla 5.v Nukkumistilanteessa nukkuu kerrossängyssä alhaalla ja tökkii yläpuolella olevaa ja tämän takia ylhäällä oleva lapsi rupeaa itkemään ja kukaan lapsista ei pysty nukkumaan.                                                                                                                                                                                                                                                                                                  Tavoitellaan sitä että Milla lopettaisi tökkimisen, että muut lapset voivat nukkua rauhassa.                                                                                                                                                                                                                                                         Toimitaan siirtämällä hänet yläpetiin ja jos se ei auta ja Milla tökkii vierellä olevaa tai alapuolella olevaa pitää Milla siirtää muuhun paikkaan nukkumaan. Millalle voidaan myös tehdä tarrakirja, johon hän saa tarran aina kun hän ei töki muita.

                                                                                                                                                                  Milla on nyt tökkimättä muita, koska hänellä on tarrakirja johon hän itse haluaa tarroja, jotta hän saa palkinnon kun se on täynnä
                  

Lapselle ominaiset tavat toimia ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen.

Leikkiminen

Leikkiminen jaetaan kolmeen lajiin

1. Esineleikki (toimintaleikki ja rakenteluleikki)
2. Omaehtoinen luova leikki (roolileikki, näytelmäleikki ja nukketeatteri)
3. Sääntöleikki (sisältää myös draamaleikin ja didaktisen leikin)

Esineleikki

Pienen vauvan leikki alkaa omien käsien ja jalkojen tutkimisesta ja niillä leikkimisestä. Lapsi tarkkailee aktiivisesti ympäristöään ja siinä tapahtuvaa toimintaa.                                                                                                                                         Lapsi kokeilee kaikkia esineitä aluksi samalla tavalla ja myöhemmin toimii esineelle tyypillisellä tavalla. Tällaisesta toiminnasta voidaan myös käyttää nimitystä harjoitteluleikki.                                                                                                                  Alle 3- vuotiaat ovat kiinnostuneet luonnonmateriaalista ja leikkivät hiekalla, vedellä ja lumella. Myös vanhemmat lapset nauttivat luonnonmateriaaleilla leikkimisestä. Hiekalla rakentamisesta voi syntyä pitkiä rakennusprojekteja (kokonainen kaupunki tai linna vallihautoineen)
 

Omatahtoinen luova leikki

Kuvitteluleikit alkavat kehittyä, kun lapsi on 2-3 vuotias. Tällöin lapsi kykenee jo korvaamaan esineen toisella esineellä. Esimerkiksi kivi voi olla peruna. Myöhemmin lapsi kykenee korvaamaan esineen pelkällä mielikuvituksella. Varsinainen roolileikki kehittyy kolmen ikävuoden jälkeen, ja se on voimakkaimillaan usein neljän vuoden iässä.

Sääntöleikki

Sääntöleikkeihin kuuluvat niin sisällä kuin ulkona leikittävät leikit, joissa on tietyt säännöt. Kyky ja kiinnostus sääntöleikkeihin ovat vahvimmillaan 5-6 vuotialla.


Leikkimistä voi toteuttaa top-jaksolla lapsien kanssa leikkimisellä ja lapsia ohjaamalla erillaisiin leikkeihin.
 

Liikkuminen

Päivittäinen liikkumine on lapsen normaalia kasvun ja kehityksen edellytys ja se vaikuttaa lapsen fyysisen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Lapsen motoristen perustaitojen (käveleminen, juokseminen, hyppiminen, heittäminen, kiinniottaminen, potkaiseminen) tulisi automatisoitua ennen kouluikää.  

varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksien mukaan lasten tulisi liikkua kaksi tuntia päivässä. Liikunnan tulisi olla reipasta ja riittävän hengästyttävää. Vanhempien tehtävänä on huolehtia siitä, että lapsi saa päivittäin monipuolista liikuntaa ja liikkumiseen innostuttavassa ympäristössä. 

Kasvattajan tulee huolehtia siitä, että varhaiskasvatusympäristö on monipuolinen ja motivoi liikkumaan ja leikkimään. hyvä ympäristö on sopivan haasteellinen ja vahvistaa lapsen halua oppia uusia asioita ja innostaa kehittämään taitojaan. 

Lapsilla tulee olla mahdollisuus  myös vauhdikkaaseen liinkuntaan, leikkiin ja pelaamiseen myös sisällä. Lasten liikkumisen turvallisuudesta huolehditaan muun muassa siten, että ulkoilua valvovien aikuisten määrä on riittävä, säännöt ovat selkeät ja välineet ovat kunnossa

Itse voin lapsia ohjata erillaisiin liikkumis leikkeihin/tehtäviin.

Tutkiminen

Lapsi on kiinnostunut ympäristöstään ja tutkii sitä kaikilla aisteillaan. Lapsen ympäristön tulisi olla tutkimiseen kannustava ja ympäristöä tulee muokata lapsen iän ja kehitystason mukaan.

Pienelle lapselle riittää lähiympäristön tutkiminen. kotona on kattiloita ja mutta kodin tavaraa, joista lähtee erillaisia ääniä ja jotka tuntuvat erillaisilta. Luonto ja lähiympäristö taas tarjoavat lapsille eri vuodenaikoina erilaista tutkittavaa. Kasvattaja mahdolistaa myönteisen ja tutkimiseen kannustavan ilmapiirin tarjoamalla muun muassa erilaisia välineitä ja materiaaleja.

Tutkimista voin lapsille ohjata erillaisten tutkimusretkien kautta tai erillaisia esineiden tutkimisella.

Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen

Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen kuuluu ihmisyyteen kaikissa kulttuureissa. Taiteen ja leikin avulla lapsi voi ilmaista itseään ja tunteitaan sekä saada mielihyvää ja iloa. Taide auttaa lasta samaistumaan toisen ihmisen rooliin ja laukaisee jännityksiä ja ahdistusta.

Lapsella tulee olla mahdollisuus monipuoliseen taiteelliseen kokemiseen ja ilmaisemiseen. Toiminnan suunnittelussa tulee ottaa huomioon toiminnan monipuolisuus, jotta lapset voivat tutustua muun muassa kuvallisen, kielellisen ja musiikillisen ilmaisun työmenetelmiin ja välineisiin.

 Taiteellista kokemista ja ilmaisemista voi lapsille ohjata esimerkiksi erillaisten piirtömis harjoittelujen avulla.

Ohjaaminen hoito-ja kasvatustyössä

 Päiväkodissa ja top-jaksolla on tärkeää osata toimia lasten kanssa ja herättää lapsissa uusia mielenkiinnon kohteita. Lapsille pitää kertoa päiväkotiin liittyvistä säännöistä, jotka asettavat rajoja. Samalla on myös muistettava antaa lapsella mahdollisemman paljon tukea ja rakkautta. Lapsia tulee myös näytää kuinka saksia käsitellään oikein ja kuinka eri peleissä toimitaan, jos säännöt eivät ole lapselle selvät. Ohjaajan tulee motivoida lasta leikkimään ja toimimaan ryhmässä. Yksi tärkeimmistä asioista ohjaamisessa on perustelut, sillä niiden avulla lapsi ymmärtää miksi toiselta ei saa varastaa. Lisäksi on muistettava pitää työrauhaa yllä, jotta lapsilla olisi rauhallista olla päiväkodissa.

Näitä asioita voisi toteuttaa päiväkodissa esim ennen lepohetkeä tai jos lapsi on surullinen, kiukkuinen tai suoriutuu onnistuneesti haasteesta. Näiden ohella pitää myös lasta kehua ja opastaa. Toinen missä voisin näitä käyttää on lasten käsienpesu tilanteessa, jossa lasta pitää opettaa ja kehua kun hän siinä onnistuu.  

Miksi rajojen asettaminen on tärkeää

Rajoja tarvitaan, että lapsi osaa erottaa hyvän ja pahan, oikean ja väärän sekä valheen ja totuuden. Rajoilla huolehditaan, että lapsi voi hyvin ja että lapsi on turvassa vaaroilta ja muilta onnettomuuksilta. Vanhempi yleinsä astettaa rajat lapsen parhaaksi ja ottaen huomioon lapsen iän.

Esimerkki tilanteesta, jossa lapselle joutuu asettamaan rajoja ja miten toimin ?

Esimerkki tilanne voisi olla esim leikkitilanne jossa kahdelle lapselle tulee riitaa tai erimielyyksiä. Tälläisessä tilanteessa pitää toimia nopeasti, koska muuten lapset saattavat ruveta satuttamaan toisiaan. Lasta kielletään satuttamaan toisiaan ja kerrotaan miksi toisia ei saa satuttaa. Lapselle pitää myös keksiä vaihtoehtoista tekemistä.

Tälläinen tilanne voisi tapahtua esim ulkona kun yksi lapsi leikkii hiekkalaatikolla ja toinen lapsi leikkii juoksuleikkiä ja vahingossa juoksee hiekkalaatikolla leikkivän lapsen hiekkatornin päältä. Huomaan tilanteen ennenkuin ketään sattuu. Pyydän juoksevaa lasta pyytämään anteeksi, että hän rikkoi hiekkatornin ja kuinka lapsesta tuntuu kun hänen torninsa rikkoontui. Pyydän lasta juoksemaan muualla kuin hiekkalaatikon luona.

Miksi ohjaava kasvatustyyli on tärkeä

Ohjaava kasvatustyyli on nykyisen tietämyksen valossa lapsen kannalta paras. Kasvatustyylin taustalla on kasvattajan ja lapsen vastavuoroinen kunnioitus. Kasvattajat toimivat lapsilähtöisesti ja ottavat lapsen ikä- ja kehitysvaiheen huomioon, kun he asettavat lapselle odotuksia ja rajoituksia. Lapselle perustellaan asetetut säännöt. Kasvatus on johdonmukaista ja oikeudenmukaista.  

Kasvattajat kykenevät myöntämään virheensä ja pyytämään lapselta anteeksi. He kantavat aikuisten vastuunsa ja huolehtivat lapsen turvallisuudesta. Kasvattajat ovat aidosti kiinnostuneita lapsesta ja lapsen tekemistä asioista.

Ohjaavassa kasvatuksessa tärkeitä periaatteita ovat hyväksyntä, välittäminen ja luottamus. Kasvattajat hyväksvät lapsen ja kaikki hänen tunteensa sekä ohjaavat lasta rakentavassa tunteiden ilmaisussa.

Esimerkkejä tilanteista, jossa käytetään ohjaavaa kasvatustyyliä.

Jos lapsi on jättänyt lelut lattialle leikkimisen jälkeen on hyvä lapselle kertoa, mitä voi tapahtua jos niitä ei siivoa eikä ruveta heti lapselle valittamaan miksei hän taaskaan siivonnut lelujaan.

Toinen tilanne voisi olla, että lapset juoksevat käytävillä vaikka käytävillä saa vain kävellä. Menisin itse heti sanomaan lapsille että käytävillä ei saa juosta ja selittäisin perustellen miksi käytävillä ei saa juosta. 

Pohdi miten voit top-jaksolla välittää innostustasi ja kiinnostustasi niin, että se näkyy top-ohjaajallesi. Top-jaksolla edellytetään opiskelijan aktiivisuutta ja vastuullisuutta.

 Aktiivisuutta voin näyttää sillä että kyselen top-ohjaajaltani eri asioita liittyen työhön ja erillaisiin tilanteisiin top-paikalla. Pitää myös muistaa olla oma aloitteinen että ei vaan kokoajan kysele vaan tekee myös tekee asioita omalla päätöskyvyllään. Top-paikalla myös ei käytä puhelinta vaan on kokoajan mukana päivän tehtävissä.

Vastuullisuutta voi näyttää sillä ,että ottaa vastuuta asioista joita tekee. Asioita pitää ensin miettiä ennen kuin niitä rupeaa tekemään ja asiota pitää kysyä jos ohjaajalta jos ei tiedä miten jotain tehdään. 

Kehityspsykologia 

Mitä 1. sisältää ja 2. miten voisit tukea

1) lapsen fyysistä ja motorista kehitystä

1-3 vuotiaat: Ensimmäisinä vuotena lapsen fyysinen ja motorinen kehitys on nopeaa. Meneillään on lapsen herkkyyskausi, jolloin lapsi omaksuu uusia asiota nopeiten.

Hienomotoriikka: Lapsi osaa kääntää kirjojen sivuja ja pinota parin palikan torneja. Lapsella kynä pysyy kädessä pinsettiotteen avulla. Lapsi myös osaa piirtää ja raapustaa erillaisia piirrustuksia ja muovailla muovailuvahasta erillaisia asioita. Lapselta onnistuu myös helmien pujottaminen naruihin ja hän osaa löytää palapelistä paloille oikeat kolot.

Karkeamotoriikka: Lapsi osaa kävellä sujuvasti ja portaiden alas meno onnistuu aikuista kädestä pitäen. Lapselta onnistuu juokseminen ja erilaisten esineiden poimiminen maasta kaatumatta. Lapsi osaa myös kiivetä hieman ja liukumäen laskeminenkin sujuu.

2) Lapsen hienomotoriikkaa voisin tukea erillaisien leikkien kautta, jossa tarvitaan pinsettiotetta tai piirtämistä. Erillaiset piirtämisharjoitukset, palapelit, helmien naruunlaittamiset ja kirjojen selailut ovat myös hyviä keinoja tukea lapsen hienomotoriikkaa.

Karkeaamotoriikkaa voin tukea portaiden alas ja ylös kävelyllä, ulkona juoksemisella ja ulkona olevan liukumäen laskemisella. Erillaiset liikunta harjoitukset ovat myös hyviä keinoja kehittää ja tukea lapsen karkeaamotoriikkaa

3-5 vuotiaat:

Hienomotoriikka: Lapselta onnistuu saksilla leikkaaminen suoraa viivaa pitkin. Hän osaa jo pujotella pieniä helmiä helposti langan läpi. Lapsi osaa myös tehdä isoja palapelejä ja leegoilla erillaisten hahmojen rakentaminen onnistuu.

Karkemotoriikka: Lapselta sujuu eteen ja taaksepäin käveleminen helposti. Lapsi osaa heittää ja potkia erilaisia palloja. Lapsi osaa roikkua telineissä ja ottaa itse vauhtia keinussa. 4-5 vuotiailta onnistuu jo taaksepäin hyppiminen ja laukkaaminen sekä pallon kiinniottaminen.

Hienomotoriikkaa voisin tukea esimerkiksi näyttämällä kuinka saksia pidetään kädessä ja kuinka niillä leikataan. Voisin myös käyttää apuna tandem saksia joilla on helppoa opettaa lasta leikkaamaan saksilla. Lapsien kanssa voi leikkiä myös leegoilla ja kysellä mitä hän rakentaa. 

Karkeamotoriikkaa voi erillaisilla liikuntaradoilla jossa esimerkiksi hypitään ja kävellään takaperin ja heitetään/otetaan kiinni palloa. Lapsen kanssa voi myös keinua ja katsoa kuinka keinussa vauhdin ottaminen sujuu lapsella.

5-6 vuotiaat:

Hienomotoriikka: Lapsilta sujuu liimaaminen, nitominen, terottaminen ja reittäminen. Lapsi pystyy muovailemaan muovailuvahasta esittäviä hahmoja. Lapsi pystyy myös naulaamaan nauloja pehmeään puuhun 

Karkeamotoriikka: Lasta ruvetaan opettamaan uimaan, hiihtämään ja luistelemaan tässä iässä. Pallon lyöminen mailalla onnistuu sekä he osaavat jo hypätä narua. Lapsi myös oppii pyöräilemään lopulta tässä iässä ilman apupyöriä.

Lapsen hienomotoriikkaa kehittäisin lapsen kanssa erillaisien hahmojen muovailemisella muovailuvahasta. Talvella voisin myös lapsen kanssa muovailla lumesta erillaisia asioita. Erillaiset askartelemiset ovat myös hyviä kehittämis keinoja. Erillaiset nikkaroimiset ovat todella hyviä hienomotoriikan kehittämmisen kannalta. 

Karkeamotoriikkaa voisin kehittää luistelemalla, hiihtämisellä ja uimalla jos se on mahdollista. Kesällä on hyvä jos tarhassa on iso piha pelata pesäpalloa ja muita pallopelejä. Pyöräilyä olisi hyvä lapsen kanssa opetella jos päiväkodissa on pyöriä. Lapset voitaisiin viedä myös launeen perhepuistoon jossa on paljon erillaisia karkeamotoriikka kehittäviä välineitä. 

1) Lapsen puheen ja kielenkehitys

1-3 vuotiaat: Kun lapsi on 2-3 vuotias hän oppii noin 10 sanaa päivässä, mutta hän ymmärtää myös enemmän sanoja. 1-2 vuotiaat käyttävät enemmän eleitä ja he osaavat noudattaa pieniä käskyjä ja kehotuksia. Lapsi osaa yhdistellä erillaisia sanoja ja hän opettelee vähitellen sanojen taivutusmuotoja ja sanaluokkia. 

Tärkeää on laskeutua lapsen tasolle ja puhua selkeästi ja helpolla sanoilla jotta lapsi ymmärtää. Lapsen kielenkehitystä on helppoa tukea erillaisten äänikirjojen, satujen ja musiikin avulla. Lapsen kanssa kannattaa yhdessä lukea erillaisia kirjoja jo pienestä pitäen. Lasta voi yrittää saduttaa jo näin nuoressa iässä, mutta saduista tulee useasti aivan hulluja ja hauskoja. Myös erillaiset sanaleikit ja lorut ovat hyviä kielenkehityksen kannalta.

3-5 vuotiaat: Tässä iässä lapsen puhe kuulostaa jo aikuisen puheelta ja se on helppoa ymmärtää. Lapsi osaa käyttää sanamuotoja, taivutusmuotoja, aikamuotoja ja sanaluokkia. Lapsella on jo konsonantit halussa ja lapsi osaa jo muodostaa loogisia satuja. Lapsi hallitsee vuorovaikutuksen perustaidot. R- ja s viat ovat yleisiä tässä iässä. 

Tässä iässä sadutuksella on tärkeä osa lapsen kielenkehityksessä, sillä lapsi oppii vain harjoittelemalla eri sanojen tuottamista, taivuttamista ja muuta hienosäätöä. Myös lapsen aivot saavat jumppaa, koska satu ei tulekkaan aikuisen suusta vaan lapsi itse joutuu sadun keksimään

5-6 vuotiaat: lapsi on biologisestikkin jo kypsempi. Keskushermosto on kehittyneempi ja lapsi ottaa todella paljon mallia ympäristöstään ja kielellisistä malleista. Lapsi tuottaa aktiivisesti puhetta ja osaa äidinkielensä perusrakenteet ja säännöt. Sanavarasto on noin 14 000 sanaa ja lapsi ymmärtää jo sanojen muodostuvan erillisistä äänteistä. Lapsi oppii yhdistämään, lisäämään, poistamaan sekä laskemaan äänteitä. Lapsi oppii vuorovaikutuksen perustaidot, kuuntelemisen, keskittymisen, vastaamisen sekä puhumisen omalla vuorollaan. Lapsen puhe on selkeää ja hän tulee yleensä ymmärretyksi tuntemattomankin ihmisen kanssa.

Lapsen kehitystä tukee sadutus, lorut, laulut, laululeikit, vuoropuheluleikit, sadut sekä näytelmät. Lapselle pitää puhua selkeästi eikä lässyttämällä, koska aikuisen pitää näyttää esimerkkiä lapselle. Lapsi pystyy seuraamaan monimutkaisiakin juonia, joten kirjojen haastavuutta voi vaihdella ja lapselle kannattaa lukea näyttämättä kuvia. Myös jotkin elokuvat ovat hyviä vaihtoehtoja. 

Lapsen sosiaalinen kehitys 

1-3 vuotiaat: Kiintymyssuhde vanhempiin sekä vertaissuhteet vaikuttavat lapsen sosiaaliseen kehitykseen. Lapsi nauttii toisen seurasta ja nauttii siitä. Lapsi saattaa ujostella ja leikkiminen muiden kanssa voi olla haastavaa. Siksi pienet lapset leikkivätkin usein rinnakkain, eli vierekkäin ja lähekkäin mutta eivät välttämättä yhdessä. Pienelläkin lapsella voi olla jo ystäviä, mutta aikuisen on seurattava leikkitilanteita sillä ristiriidan tullessa pikkuinen ei vielä ymmärrä ettei pureminen, lelun varastaminen, tukasta kiskominen tai lyöminen ole oikein. Lapsi osaa osoittaa myötätuntoa, mutta ei ole vielä kykeneväinen ymmärtämään toisen tunteita ja ajatuksia. Määrätietoinen toiminta lapsien riitatilanteissa on kannattavaa ja lapselle kannattaa konkreettisesti näyttää mikä on oikein ja kertoa miksi. Esimerkiksi palauttaa kädestä viedyn lelun toiselle ja kertoo, miten voi tulla pahamieli ja pyytää vaikka halaamaan anteeksipyynnöksi. 

 Lähellä kolmen vuoden ikää lapsi pystyy jo paremmin hahmottamaan, tiedostamaan ja ottamaan huomioon toisten tunteita ja ajatuksia. 3-vuotias saattaa lohduttaa ja halutessaan osaa myös jakaa tavaroitansa sopuisasti toisen kanssa. Lapsen mielikuvitus laukkaa ja saattaa hänelle  syntyä mielikuvituskavereita. Aikuisen tulee tukea lapsen mielikuvitusta . Jo pieni lapsi nauttii toisen ilahduttamisesta. Lapsella voi olla omia turvaa tuovia tärkeitä leluja. Lapsi luo turvallista kiintymyssuhdetta, kun henkilö vastaa hänen fyysisiin ja emotionaalisiin tarpeisiin. Lapsi oppii uskaltamaan näyttämään tunteitaan ja ilmaisemaan erilaisia tarpeitaan, joka kehittää itsetuntoa, stressinsietokykyä sekä myös empaattisuutta.    

Tukisin lapsen sosiaalista kehitystä leikkimällä, luomalla turvallisuutta, juttelemalla lapselle, rohkaisemalla lasta leikkimään muiden kanssa ja olemalla lapselle kiltti. 

3-5 vuotiaat:  4-vuotias lapsi nauttii jo toisten seurasta ja kaipaa sosiaalisia suhteita. Omia tunteita on kuitenkin vielä hieman vaikea ymmärtää ja hallita, joten riitatilanteissa lapsi voi käyttäytyä agressiivisesti esimerkiksi tönimällä tai huutamalla. Lapsi on kuitenkin oppinut jo selvittämään riitoja ja ilmaisemaan itseään paremmin sanoilla kuin teoilla.

 Itsekeskeisyys vähenee 4-vuotiaalla, ja hän on oppinut ottamaan muutkin huomioon ja osaa jo asettua toisten rooleihin. Lapsi on myötätuntoinen ja osaa jo lohduttaa sekä piristää muita. Lapsi alkaa jo vertailee itseään muihin. Lapsi vertailee taitojaan muihin ja haastaa kavereitaan, hän haluaa tuntea itsensä samanarvoiseksi muiden osaamisen ja taitojen kanssa.  

Tukisin lasta kertomalla oikeasta ja väärästä, jotta hän saisi jonkun laista ajatusta moraalista. Lapselle voi jo avoimesti kertoa tunteista ja opettaa lapselle erillaisia tunteita. Erillaiset roolileikit ja kauppaleikit ovat hyviä sosiaalisen kehityksen kannalta. Lapselle kannatta tässä iässä jo opettaa käytöstapoja. 

5-6 vuotiaat:  Tämän ikäinen lapsi on jo selkeästi itsenäisempi kuin hieman nuoremmat lapset. Kasvattajien on tärkeää tukea lapsen kaveripiiriä, oma-aloitteisuutta ja liikkumista. Lapsella on omat mielipiteet ja hän saattaa haluta kertoa mieliteensä jokaiseen asiaan ja tehdä kaiken itse tai edes yrittää.

   Lapsella on tässä iässä paljon kavereita, ystävyyssuhteet ovat melko tärkeitä ja lapsi on saattanut jo löytää parhaan kaverinsa. Lapset osaavat jo neuvotella toisten kanssa välttäen riitoja. Leuhkiminen ja asioiden liioittelu tulevat selkeästi esiin, kun halutaan tehdä vaikutus muihin. Lapset ottavat mallia toisistaan.

   Suurimpia muutoksia tapahtuu lapsen moraalisessa ajattelussa. Lapsi pohtii paljon moraalisia kysymyksiä ja hakee vahvistusta mietteisiinsä vanhemmilta. Hän ymmärtää käsitteen oikeudenmukaisuus ja huomaa, jos se ei toteudu. Lapsi määrittelee teon pahuuden seurauksien perusteella eikä niinkään itse tekoa. Isä ja äiti ovat edelleen lapsen elämän rakkaimmat ihmiset, joita lapsi haluaa omalla tavallaan miellyttää.  

Tukisin Lasta tässä iässä kannustamalla häntä. Leikkisin lapsen kanssa paljon rooli- ja sääntöleikkejä. Leikin ohessa lapsen kanssa voisin harjoitella tunteita. Kannustaisin lapsien toimimaan muittenkin kuin heidän parhaiden kavereiden kanssa, jotta lapset tutustuisivat muihinkin lapsiin. 

Tempperamenttipiirteet

 Tempperamentti kertoo ihmisten erilaisuudesta ja tavasta reagoida erilaisiin asioihin, tilanteisiin ja henkilöihin. Ei ole hyviä eikä huonoja tempperamentteja. Tempperamentti  kehittyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. On tärkeää, että osaa ja pystyy tunnistaa erilaisia tempperamentteja. Lapsen tempperamenttia ymmärtävä ja ohjaava ympäristö tukee lapsen tasapainoista kehittymistä.

Erilaiset tempperamenttipiirteet:

1. Mielialaltaan positiivinen vai negatiivinen.

2. Rytmisyys eli lapsen biologinen rytmi ja säännöllisyys.

3. Lähestyminen ja vetäytyminen, eli hakeutuuko toisen seuraan yksin vai tutussa
    porukassa.

4. Miten sopeutuu muutoksiin.

5. Sinnikkyys ja lyhytjänteisyys, eli miten lapsi saattaa tehtävät päätökseen.

6. Intensiivisyys, kuinka lapsi näyttää tunteitaan.

7. Aktiivisuus, kuinka lapsi liikkuu, toimii ja tekee asioita.

8. Keskittyminen ja tarkkaavaisuus, miten helposti häiriintyy.

9. Herkkyys, kuinka herkästi aistii toisten tunnetiloja ja kuinka herkkä on ulkoisille ja sisäisille ärsykkeille.